Mitä Suomen kirkkojärjestys sanoo kummeista?
Kirkkojärjestyksen mukaan kastettavalla tulee olla ainakin yksi konfirmoitu kummi, joka on evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäsen. Lisäksi kummina voi olla kirkon toimittaman kasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon kuuluva henkilö. Kummin tehtävänä on tukea kastettua kristillisessä uskossa.
Pitääkö kummin olla konfirmoitu?
Kyllä. Vähintään yhden kummin tulee olla konfirmoitu ja kuulua evankelis-luterilaista uskoa tunnustavaan kirkkoon. Myös muiden evankelis-luterilaisten kummien tulee olla konfirmoituja.
Pitääkö kummin olla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen?
Vähintään yhden kummin tulee olla konfirmoitu ja kuulua evankelis-luterilaista uskoa tunnustavaan kirkkoon. Lisäksi kummina voi toimia esimerkiksi katoliseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuuluva henkilö, jos hänen kirkkonsa hyväksyy Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kasteen.
Millainen kaste kummilta hyväksytään?
Vähintään yhden kummin tulee olla konfirmoitu evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Lisäksi kummina voi olla henkilö, joka kuuluu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan. Oikein kastettua ei kasteta uudelleen.
Voiko kummi olla kastettu katolisessa, ortodoksisessa tai helluntaikirkossa?
Katoliseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuuluva henkilö voi olla lisäkummi, kun vähintään yksi kummi täyttää evankelis-luterilaisen kummin ehdot. Helluntaikirkon jäsen ei voi toimia virallisena kummina, koska kirkko ei hyväksy Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kastetta.
Mitkä kasteet eivät kelpaa kummeille?
Lapsen siunaaminen ei ole kaste. Viralliseksi kummiksi voidaan merkitä vain henkilö, joka täyttää kirkkojärjestyksen jäsenyyttä, kastetta ja konfirmaatiota koskevat ehdot.
Mitä jos valittu kummi ei ole kastettu?
Kastamatonta ei voida merkitä kummiksi. Hän voi saada kasteen ja konfirmaation ennen lapsen kastetta tai osallistua ristiäisiin muussa tehtävässä. Ristiäisiin ovat tervetulleita myös läheiset, joita ei voida merkitä virallisiksi kummeiksi.
Voiko kummi kastautua ennen lapsen kastetta?
Kyllä. Kummiksi aikova voi saada kasteen ennen lapsen kastetta. Evankelis-luterilaisen kummin on myös oltava konfirmoitu, ja kaikki 15 vuotta täyttäneet käyvät ennen kastetta aikuisrippikoulun. Aikuisena kastautuminen edellyttää, että henkilö itse pyytää kastetta.
Voiko kastamaton osallistua kasteeseen?
Kyllä, kastamaton voi osallistua kastetilaisuuteen ja seistä kastemaljan äärellä, mutta häntä ei merkitä kummiksi. Se, joka ei halua kastautua, voi silti osallistua aktiivisesti jumalanpalvelukseen. Kummit osallistuvat usein lukemalla tekstin, lausumalla rukouksen, sytyttämällä kastekynttilän tai kantamalla lapsen kastemaljalle, ja papilta kannattaa kysyä, mikä tehtävä kastamattomalle sopii.
Kuka tarkistaa, onko kummi kastettu?
Kummien tiedot käydään läpi papin kanssa kastekeskustelussa. Ulkomaisesta kummista tarvitaan nimen lisäksi syntymäaika, kotiseurakunnan nimi, uskontokunta, paikkakunta ja maa.
Mitä kummeilta vaaditaan katolisessa kasteessa?
Katolisessa kasteessa kummeja tulee olla vähintään yksi. Kummin on oltava 16 vuotta täyttänyt ja vahvistuksen saanut katolilainen. Hänen lisäkseen kasteella voi olla kristitty, ei-katolinen todistaja.
Voiko protestantti olla kummi katolisessa kasteessa?
Ei, protestantti ei pääsääntöisesti voi olla kummi katolisessa kasteessa, sillä kummin on silloin oltava katolinen. Muuhun kristilliseen kirkkoon kuuluva kastettu voi sen sijaan toimia kastetodistajana, ja kaikki kastetut saavat olla kastetodistajia katolisessa kasteessa. Kastetodistaja on mukana kasteessa mutta ei ole kummi.
Voiko ortodoksinen kristitty olla kummi katolisessa kasteessa?
Katolisessa kasteessa varsinaisen kummin on oltava 16 vuotta täyttänyt ja vahvistuksen saanut katolilainen. Ortodoksinen kristitty voi toimia ei-katolisena todistajana, ja käytännöstä sovitaan seurakunnan kanssa.
Usein kysytyt kysymykset
Tarkoittavatko kummitäti, kummisetä ja kummi samaa?
Kyllä. Kummitäti, kummisetä ja kummi kuvaavat samaa tehtävää. Virallinen nimitys on kummi, ja samat kirkkojärjestyksen ehdot koskevat kaikkia kummeja.
Pitääkö aikuiskasteen kummin olla kastettu?
Kyllä. Aikuiskasteessa pätevät samat kummia koskevat ehdot kuin lapsen kasteessa: kastettavalla tulee olla vähintään yksi konfirmoitu, kirkkoon kuuluva kummi.
Voiko toiseen uskontoon kuuluva tulla kummiksi?
Ei, muuhun uskontoon kuuluvaa ei voida merkitä kummiksi, sillä kummin on kuuluttava kristilliseen kirkkoon. Hän voi silti osallistua kastetoimitukseen, vaikka häntä ei merkitä kummiksi.