Mitä kaste on?

Mitä kaste tarkoittaa?

Kaste tarkoittaa, että ihminen saa lahjan, joka ei vaadi mitään suoritusta, ja että hän kuuluu maailmanlaajuiseen kirkkoon. Kaste antaa kolme asiaa: armon, voiman ja tehtävät. Kasteen siunaus muistuttaa siitä, että ihminen on nähty ja rakastettu ja että Jumalan kasvot ovat kääntyneet häntä kohti.

Miksi kastetta kutsutaan sakramentiksi?

Kastetta kutsutaan sakramentiksi, koska Jeesus itse asetti sen, ja sakramentti tarkoittaa pyhää toimitusta. Sakramentteja on kaksi, ja toinen niistä on ehtoollinen. Kaste on niistä ensimmäinen ja luo perustan kristilliselle elämälle. Kasteessa vesi on aineellinen osa, joka vaikuttaa yhdessä Jeesuksen sanan kanssa, ja vesi on elämän symboli. Yhdessä kastekynttilän ja kastemekon kanssa vesi kuuluu kasteen kristillisiin symboleihin, jotka näkyvät selvimmin.

Voiko kasteen saada myöhemmin?

Kyllä. Kirkko kastaa minkä ikäisiä tahansa. Jos lasta ei kasteta vauvana, hänet voidaan kastaa myöhemmin. 12–14-vuotiaan kastamiseen tarvitaan huoltajien ja lapsen kirjallinen suostumus, ja 15 vuotta täyttäneet käyvät ennen kastetta aikuisrippikoulun.

Miksi lapsen kaste on yleinen?

Kaste on lahja, joka ei edellytä tiettyä ikää, kypsyyttä tai vastasuoritusta. Useimmiten lapsi kastetaan Suomessa 2–3 kuukauden kuluessa syntymästä, mutta lapsen voi kastaa minkä ikäisenä tahansa. Vuonna 2025 kastettiin 26 600 lasta.

Mitkä kirkot kastavat vauvoja?

Lapsen kaste on yleisin roomalaiskatolisessa, ortodoksisessa, anglikaanisessa ja luterilaisessa kirkossa, joissa kastetta pidetään Jumalan ehdottoman armon ilmaisuna. Näissä kirkoissa pikkulapsen kastetta kuvataan Jumalan lahjaksi, joka annetaan ilman ehtoja. Baptistinen kasteteologia sen sijaan sulkee pois pikkulasten kastamisen, sillä siinä perinteessä heitä pidetään syyttöminä. Islamissa kastetta ei ole lainkaan, ja muissa uskonnoissa kaste eroaa sekä muodoltaan että iältään.

Mitä nimelle tapahtuu kasteessa?

Kaste ei ole nimiäiset, vaikka pappi lausuu lapsen nimen kasteessa. Huoltaja ilmoittaa lapsen etu- ja sukunimen Digi- ja väestötietovirastolle kolmen kuukauden kuluessa syntymästä, tai jos lapsi on evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäsen, ilmoituksen voi tehdä myös seurakunnalle. Ero kasteen ja nimiäisten välillä on siinä, että kaste liittää kirkon jäseneksi.

Kasteen historia

Kasteen historia alkaa juutalaisista puhdistautumiskylvyistä, ja sen välitön edeltäjä oli Johannes Kastajan kääntymyskaste. Johannes kastoi Jeesuksen Jordanvirrassa, ja myös Jeesuksen opetuslapset toimittivat kasteita. Vasta Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen kaste sai kirkollisen tehtävänsä seurakuntaan liittävänä toimituksena. Paavali kuvaa kastetta vertauskuvallisena ja sakramentaalisena kuolemana ja ylösnousemuksena yhdessä Kristuksen kanssa. Vuodesta 200 alkaen on säilynyt tarkempia tietoja, ja silloin kastajana toimi tavallisesti piispa.

Mitä kaste tarkoittaa Raamatun alkukielessä?

Uuden testamentin kreikankielisessä alkutekstissä kastetta tarkoittava sana on baptisma. Se viittaa upottamiseen: kastettava upotetaan kokonaan veteen ja nostetaan ylös.

Milloin vettä alettiin valella kasteessa?

Valelemista pidettiin pätevänä kasteena jo 100-luvulla, mutta keskiajalla lapsen pää upotettiin vielä kastemaljaan ja sitä valeltiin vedellä. Nykyään Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa käytetään valelukastetta: pappi valelee vettä kolme kertaa kastettavan päähän tai otsaan. Upotuskasteelle ei silti ole periaatteellista estettä.